April Jazz Festivalia vietetään parhaillaan 40. kerran 15.-25.4.2026. April Jazz on siis yksi upeista espoolaisista kulttuurin helmistä, jotka juhlivat täysiä kymmeniä tänä vuonna. Mutta jazziin liittyy toinenkin juhlavuosi – tänä vuonna jazz Suomessa täyttää 100 vuotta – on siis todella syytä juhlaan!
Mitä se sitten tarkoittaa, mistä tarina sai alkunsa? Juuret johtavat Amerikan maalle, jossa rytmimusiikki eri muodoissaan tunnetusti on ollut voimissaan pitkään. Tarina kertoo, että vuonna 1926 suomalainen liikemies järjesti seuramatkan amerikansuomalaisille takaisin kotimaahan ja varasi tähän Andania-nimisen höyrylaivan. Aluksen mukana Suomeen saapui myös useampia amerikansuomalaisia jazz-muusikoita, jotka perustivat laivalla yhtyeen.
Tommy Tuomikosken jazzperintö
Ehkä suurin vaikuttaja suomalaisen jazzin historiassa oli valtamerialuksen mukana saapunut fonisti Wilfred H. ”Tommy” Tuomikoski. ”Hän oli kaksikymppinen, staili nuori kaveri, joka toi Suomeen samalla myös amerikkalaisen muodin, jopa Helsingin katukuvaan vaikuttaen. Voidaan siis sanoa, että tapahtumalla oli iso yhteiskunnallinen merkitys”, toteaa April Jazzin festivaalijohtaja Matti Lappalainen. Tommy antoi tunteja ja kirjoitti saksofoninsoittokoulun. Osa muusikoista, kuten Tommy, avioitui ja jäi tänne ja perusti omia bändejään kuten Ramblers ja Dallapé.
Koska jo höyrylaivan saapuminen noin pitkältä matkalta oli tapahtuma, oli matkaajia satamassa vastassa ja hurraamassa 10 000 ihmistä, mutta jazzista he eivät tienneet vielä mitään. Suomessa oli ollut jazzia aikaisemminkin, mutta se tarkoitti tanssia, jota säestettiin saksalaistyyppisellä marssijazzilla, joten jazz-musiikki oli tuntematon käsite. Kuka tietää, ehkä se olisi ollut jopa kielletty, niin paljon paheita siihen liitettiin.
Ei rytmimusiikkia ilman jazzia
Uudessa jazzissa poljento oli erilainen ja jazzmainen groove ja soolot tulivat heti mukaan. Ensimmäisen kerran jazzia kuultiin sinä vuonna Kaivopuiston konsertissa. ”Tänä vuonna on kiva juhlia Jazz Suomi 100 -teemaa! Ideoin Mikko Innasen kanssa Jazz Suomi 100 nyt -konsertin, joka esitetään nyt täällä, ja on aiemmin esitetty Turussa, ja tullaan esittämään vielä Tampereella ja Porissa”, Lappalainen kertoo. Juhlakonsertissa on House-bändi ja vierailijoina useita kotimaisen jazzin kärkinimiä – tarkoituksena nostaa suomalaisia jazzsäveltäjiä. Juhlavuoteen liittyy myös Suomalaisen jazzin Showcase, joka sisältää useita keikkoja ja keskusteluja kolmen päivän ajan.
On selvää, että jos tarkastellaan suomalaista musiikkikulttuuria, niin jazzin vaikutus siihen on ollut valtava, kuten maailmanlaajuisestikin, koska koko rytmimusiikki perustuu jazziin ja afroamerikkalaiseen kulttuuriperimään. Kuten Matti Lappalainen toteaa, on hyvin vaikea kuvitella rytmimusiikkia ilman jazzia.
”Itse kuuntelen kaikkea klassisesta punkkiin. Nykyään klassisessa musiikissa on aika paljon jazz-aineksia. Myös klassiset orkesterit ovat kiinnostuneita tekemään cross-over -tyyppisia produktioita, ja Jazzmuusikot kuten Aki Rissanen etsivät aika paljon vaikutteita klassisesta musiikista.” April Jazzin tuottaja Pedro Herrero lisää: ”Jazz on rikastuttanut ylipäätään suomalaista musiikkikenttää, ja tullut osaksi myös musiikkialan koulutusta.” Jazz on tuonut mukanaan myös kansainvälistymistä – kokoonpanot vaihtuvat jatkuvasti ja mukana on paljon myös ulkomaisia artisteja.
"Jazzmusiikki merkitsee vapautta"
Matti Lappalainen on ollut April Jazz -festivaalin puikoissa viimeiset 14 vuotta. Tuottaja Pedro Herrero tuli mukaan vuotta myöhemmin. Tähänkin liittyy tarinan poikasta, sillä monelle kulttuurin kuluttajalle tuli tutuksi myös April Jazzin aiempi festivaalijohtaja ja perustaja Martti ”Mape” Lappalainen, joka melkomoisen nimisattuman lisäksi oli Matin opettaja yläasteella Tapiolassa.
”Hyviä perinteitä on yritetty jatkaa, mikä oli luontaista, koska olen laulumusiikin ystävä, ja se on ollut yksi April Jazzin erityispiirteitä aina”, Lappalainen kertoo. Myös kotimaistan uusien tulokkaiden esille tuominen on aina ollut April Jazz Festivalin tärkeä tehtävä. Tämän lisäksi kansainväliset esiintyjät ja yhteistyöt, erilaiset uudet kokoonpanot ja jopa musiikkityylit ovat lisääntyneet viime vuosina.
”Minä olen aloittanut muun muassa Tapiola Sinfonietta -yhteistyön, ja useana vuonna onkin ollut mahdollisuus käyttää tätä upeata orkesteria kuten tänäkin vuonna”, Lappalainen iloitsee. Myös April Jazz klubi on perustettu Matin aikana vuonna 2016. ”Mape” puolestaan perusti April Jazz Festivalin ohella Espoo Big Bandin. Ebeli – Espoon musiikkiopisto on esiintynyt jazzeilla vuodesta 1996 eli sen perustamisesta lähtien.
Lappalaiselle jazzmusiikki merkitsee vapautta ja sitä, että parhaimmillaan mennään kohti tuntematonta ja ollaan tietyllä tavalla vaaran äärellä, mutta se kiinnostaa ja sitä kohti halutaan mennä. Lappalainen vakuuttaa, että suomalainen jazz voi erittäin hyvin! Jos hän jotain voisi toivoa, niin suomalainen jazz voisi olla vieläkin rohkeampaa, kuin mitä se on tällä hetkellä.
”Se on jo monipuolista, mutta voisi olla vieläkin monipuolisempaa. Maailmalla liikutaan jo aika jännissä vesissä. Niitäkin täältä löytyy, mutta varianssia voisi löytyä vielä enemmänkin.” Lappalainen on tyytyväinen: ”Kun puhutaan taiteesta, niin olennaista on, että saa mennä siihen suuntaan, mikä tuntuu hyvältä ja mikä kiinnostaa. Se, että me saimme aivan toppen-ihmiset tulemaan tänne Jazzin Showcaseen, kertoo siitä, että täällä tapahtuu jotain kiinnostavaa. Me saamme olla ylpeitä suomalaisesta jazz-perinnöstä, joka kuuluu jo suomalaiseen kulttuuriperintöön.”
Pääkuva: UMO - April Jazz, Olli Nurmi